Elämämme on kuin virtaava joki

Kuljemme autopilotilla, matkaamme päivästä toiseen samoin askelin. Luomme itsellemme rutiineja ja kuvittelemme itsellemme kaikki tapahtumat ennakkoon. Unohdamme elää tässä hetkessä, koska olemme niin vahvasti menossa eteenpäin tai kiinni menneessä. Tämä hetki valuu sormiemme läpi ja elämme sen huomaamatta, toimien tuttujen käyttäytymismallien mukaan. Harvoin pysähdymme kyseenalaistamaan mitä teemme ja miksi.

Jokainen aamu, kun herään, olen uusi ja erilainen minä ja nousen uuteen ja erilaiseen päivään. Päällisin puolin kaikki näyttää samalta, mutta kaikki kokemukset, jotka minulla eilen oli ovat muuttaneet minua, kasvattaneet ja opettaneet minua. Maailmakaan ei herää joka aamu samanlaisena, vaan niin kuin mekin, se elää jatkuvaa muutosprosessia.

Emme muista tätä, koska tuudittaudumme siihen uskomukseen, että elämme jatkumossa. Unohdamme, että jokainen hetki on uudenlainen, ennennäkemätön ja tässä uudessa hetkessä on myös uusia mahdollisuuksia. Maailmamme on mahdollisuuksia täynnä, jos vain pysähdymme ne näkemään. Me itse olemme kykeneviä mihin vain, jos vain annamme itsellemme luvan astua uuteen.

Elämämme on kuin virtaava joki, se on alati liikkuva ja muuttuva. Se mukautuu ympäristöönsä ja tarpeen vaatiessa ottaa sen tilan itselleen, jonka se tarvitsee. Toisinaan joki voi pienetä pieneksi noroksi, kutistua ja melkein ehtyä. Toisinaan taas elämä virtaa niin vahvasti, että se vaatii enemmän tilaa ja nousee joenpenkan yli koskettaen kaikkea ympärillään. Veden tavoin kuljemme jotakin suurempaa kohti, suurta valtamerta, jossa huomaamme olevamme yhtä kaiken kanssa. Toisinaan jokemme haarautuu, mutkittelee ja päätyy vasta pidemmän matkan kautta päämääräänsä. Jotkin joet yhdistyvät, risteävät poluillaan, yhdistävät voimansa ja kulkevat yhdessä kohti yhteyttä.

Usein ajattelemme olevamme vain pieni osa maailmankaikkeutta, pisara tuossa suuressa valtameressä. Unohdamme tyystin olevamme myös koko valtameri. Unohdamme mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa, ja usein elämme kuin peilipintainen järvi – kuvittelemme elävämme pysähtyneinä, näkemättä mitä kaikkea pinnan alla tapahtuu.

Voimme valita, miten kuljemme läpi elämän; silmät auki vai silmät sidottuina. Voimme valita jokaisena hetkenä tiedostamisen silmien sulkemisen sijaan. Voimme katsoa tätä hetkeä ja itseämme, ja ymmärtää, että elämä on tässä ja nyt. Ollessamme läsnä tiedostamme itsemme aivan eri lailla, hiljaisuudessa kuulemme puron solisevan ja ymmärrämme, että olemme jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa.

Mikään ei ole niin kuin eilen, eikä tätä hetkeä ole enää huomenna. Olemme tässä ja nyt, ja mitä vahvemmin olemme läsnä, sitä tietoisempina voimme elää. Voimme valita nähdä kaikki mahdollisuudet, jotka tämäkin päivä tarjoaa. Tai, voimme valita sulkea silmämme ja tuudittautua tuttuun ja turvalliseen. Miten me virtaamme elämän läpi, on meistä itsestämme kiinni, mutta eikö olisikin ihanaa virrata vapaana, elollisena ja tietoisena halki elämän?

Rakkaudella,
Ida

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s