Tasapainoa kohti

Elämme suuressa kokonaisuudessa ja olemme suurta kokonaisuutta. Syventymällä itseemme löydämme myös itsestämme sen kokonaisuuden, jossa elämme. Kääntyessämme itseemme ja hiljentymällä löydämme sisältämme koko maailmankaikkeuden.

Hiljentyminen vaatii harjoittelua ja oman itsensä todellista ymmärtämistä. Jotta voisimme nähdä maailman, on meidän ensin nähtävä itsemme. Kerros kerrokselta meidän on kuljettava panssareidemme läpi ja löydettävä tie puhtaaseen sydämeemme. Meidän on luovuttava niistä rooleista, jotka olemme itsellemme rakentaneet ja nähtävä todellinen minämme, se puhdas alkumuoto josta tulemme ja jota elämme jokainen päivä, vaikka usein piilottelemmekin tätä herkkyyttä, joka meissä on.

Piilotamme todellisen itsemme, koska pelkäämme todellisuuden näkemistä. On niin helppo seistä pimeässä luolassa näkemättä ulkona olevaa todellisuutta. On helppo, sillä tämä luola on tuttu. Emme mielellämme luovu mistään tutusta vaan takerrumme siihen kiinni kynsin ja hampain. Pidämme siitä kiinni, vaikka se satuttaisi meitä.

Luomme itsellemme sääntöjä ja malleja, joiden mukaan toimia. Näin sopeudumme siihen yhteiskuntaan, jossa elämme. Pienenämme itsemme ja sulaudumme joukkoon, koska tämä on turvallista, koska tämä on helppoa.

Olemme unohtaneet sen voimakkaan olennon, joka todella olemme. Olemme sukeltaneet niin syvälle mielen syövereihin, ettemme edes ymmärrä olevamme loukussa. Olemme tyytyväisiä siihen olotilaan, joka vallitsee koska emme muista mitään muuta.

Mutta, jos jokin muistuttaa meitä omasta sydämestämme alamme kehittymään. Askel askeleelta lähdemme kapuamaan ulos mielen seiteistä – jokin meissä haluaa nähdä maailman ilman harhoja. Alamme kulkemaan kohti tasapainoa. Tasapainoa, jossa olemme kokonaisia, jossa me kuulemme sydämemme äänen ja voimme todella kulkea sitä polkua, jota meidän on tarkoitus kulkea.

Jos unohdamme itsemme, unohdamme myös, minne olemme menossa. Jos elämme mielessä, elämme irtaantuneina omasta tarkoituksestamme. Juoksemme kehää, joka ei vie minnekään. Voidaksemme löytää tasapainon on meidän aloitettava siitä osasta itseämme, joka elää tässä hetkessä, joka on läsnä, joka maadoittaa meitä ja pitää meidät pystyssä. Meidän on aloitettava tutustumalla kehoomme, sillä kehossamme me olemme.

Rakkaudella,
Ida

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s