Tekojen aika

Mietin elämääni ja kuinka ensimmäistä kertaa minulla on hyvin selkeä kuva siitä, mitä elämässäni haluan tehdä, mitä minun kuuluu tehdä. Samalla katson nykyistä tilannettani ja pohdin, miten pääsen tästä tilanteesta, siihen mitä sieluni silmin tulevaisuudessani näen. Koko olemukseni huutaa muutosta, aktiivisia tekoja muutosta varten. Haluan jokainen päivä, jokainen hetki elää ja hengittää omaa totuuttani, juuri sitä minun on tarkoitus kokonaisvaltaisesti olla.

Voin suunnitella tulevaa, luoda ponnistuslautoja, joiden kautta pääsen ’unelmaelämääni’, voin aktiivisesti työskennellä sen eteen, että jonain päivänä kaukana tulevaisuudessa voin elää unelmaa. Samalla tiedostan, ettei ole mitään tulevaa, en voi elää elämääni suunnitellen huomista, luoden tavoitteita ja ehtoja itselleni; jos teen tämän, olen askeleen lähempänä sitä mistä haaveilen. En voi työskennellä jonkin tulevan eteen, koska tiedostan, että minulla on ainoastaan tämä hetki. Miksi en voisi astua unelmaani tässä ja nyt? Miksi en voi tällaisenaan olla unelmieni ruumiillistuma? Miksi minun ja kaiken ympärilläni pitäisi niin kovasti muuttua, jotta voisin elää sellaista elämää, jota itse haluan? Enkö voisi elää unelmaani jo tässä ja nyt?

Huomaan, kuinka rajoitan itseäni, pyrin loogisesti selittämään itselleni, ettei elämässä voi vain saada asioita, niiden eteen on tehtävä töitä. Jotta voisin elää unelmaelämääni, on minun oltava täydellisessä tasapainossa ja kaiken ympärilläni on oltava täydellisessä synkronoinnissa unelmani kanssa. Mieleni luo ehtoja unelmani saavuttamiselle.

Kun löydämme asian, tehtävän, työn, harrastuksen, joka sytyttää sielumme tuleen, jota ajaa vahva voima ja inspiraatio, löydämme myös elämäntehtävämme. Kaikki elämässämme vie tätä tehtävää ja tarkoitusta kohti, ja kun tunnistamme oman tarkoituksemme, voimme myös elää sitä. Koko maailmankaikkeus tukee ja auttaa meitä matkallamme, luoden lukemattomia mahdollisuuksia, jotka avaavat oven onnistumiseen.

Miksi tähän on niin vaikea luottaa? Miksi sivuuttaa omat unelmansa ja luoda itselleen tekosyitä pysyä kiinni jossakin, joka ei ravitse ja ruoki olemustamme, joka ei ole unelmaamme. Miksi annamme mielen pitää meidät kiinni sellaisessa, joka ei ole meille tarkoitettua? Eikö olisi upeaa rohkeasti olla sitä mitä on, täydesti elää omalle tarkoitukselleen?

Koko olemukseni pyytää minua tarttumaan kiinni omiin unelmiini, elää juuri nyt sitä elämää, josta haaveilen. Mieleni ei näe miten tämä on mahdollista, se haluaa vetää minut takaisin turvaan, vanhaan ja tuttuun. Palo sisälläni vaatii kuitenkin tekoja, aktiivisia toimia, rohkeutta olla oma itseni ja luottamusta siihen, että seuraamalla omaa tarkoitustani maailma myös tarjoaa minulle mitä matkallani tarvitsen. Enää ajatukset, toiveet ja epämääräiset suunnitelmat muutoksen eivät riitä. Nyt on tehtävä tekoja, luotava ja todella rakennettava se, mistä haaveilee.

Rakkaudella,
Ida

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s