Mihin minä haluan tänään keskittää energiani?

Vihkoni seisovat rivissä ikkunanlaudallani, olen silmäillyt niiden pölyttyneitä kansia jo viikkoja. Kaipaan kirjoittamista, mutta en ole uskaltanut ottaa kynää käteeni; mitä jos tekstiä ei tulekaan? Välillä pyyhin pölyjä ja pohdin mistä löydän aikaa ja tilaa kaikelle haluamalleni, onko elämäni todella muuttunut niin etten enää aamuisin kerkeä istumaan alas ja jakamaan tunteitani, ajatuksiani ja olotilojani. Kastelen kukat ja vedän verhon alas, verhon, joka peittää ruukusta pian ylös kasvavat viherkasvit, kirjaillut vihkot ja hohkavan aamuauringon.

Mietin viime kuukausia, ne ovat lentäneet ohitse. Olen tasapainotellut koulun, työn ja ihmisten välillä. Antaen vähän kaikelle, antautumatta silti kokonaan millekään. Kuin olisin yrittänyt venyttää itseäni niin moneen, että keskukseni alkaa repeilemään ja takerrun raameihin pysyäkseni kasassa. Suorittaja minussa haluaa pystyä kaikkeen, perfektionisti minussa ei ole tyytyväinen mihinkään ja täytettä haen ihmisiltä ympärilläni. Huomaan kuin ka kaipaan taukoa, etäisyyttä. Hetkiä jossakin muualla, hetkiä jolloin tämän maailman lait eivät päde minuun.

Kaikesta tästä huolimatta olen ollut hyvin tietoinen siitä, miten toimin ja mihin energiani kohdennan. Ainoa mitä en ole tehnyt on kohdentaminen. En ole valinnut, vaan ottanut kaiken vastaan, kuvitellen, että näin antaudun elämälle, tosiasiassa olen ainoastaan antanut itseni elämän vietäväksi.

Pelastukseni ovat olleet uudet, upeat Elämänkosketus asiakkaani. Hoitotyö on muistuttanut minua siitä kuinka tärkeä on itse vetää rajat, kuinka tärkeä on keskittää energiansa niihin asioihin, jotka itse kokee tärkeiksi. Tämä ei tarkoita vähemmän tärkeistä asioista luopumista, vaan asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen omien voimavarojen mukaan. Nykyisin aamuni alkavat kysymyksellä; Mihin minä haluan tänään keskittää energiani?

Vastaus tähän kysymykseen tulee usein itsestään, luonnollisesti. Ja yhtä luonnollisesti suuntaan huomioni tähän asiaan. Koko päivän ajan. Tämä pieni-suuri kysymys pakottaa minut pysähtymään ja todella tiedostamaan mihin tänään kykenen. Hiljalleen, päivä päivältä tunnen, kuinka keskustani kuroutuu umpeen ja vahvistuu. Jokapäiväinen energian keskittäminen auttaa minua toimimaan itsestäni käsin, jolloin voin päästää irti ulkopuolisista asioista, joihin olin huomaamattani takertunut. Voin päästää irti ja huomaan kuinka minulla on sekä enemmän tilaa että aikaa kun toimin itsestäni käsin, muista riippumatta.

Rakkaudella,
Ida

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s