Matka takaisin itseeni

Nyt jo kuukauden ajan olen iltaisin ennen nukkumaanmenoa kutsunut takaisin taakse jäänyttä energiaani, olen pyytänyt, että paranen ja eheydyn yön aikana. Hiljalleen oloni on muuttunut vahvemmaksi, kokonaisemmaksi. Läsnä olevaksi, kuin olisin palannut kotiin. Palannut itseeni.

Kauan ajattelin, että osa minua oli jäänyt jokaiseen paikaan, jossa olen asunut. Ajattelin, että palasia minusta elää Malesiassa, Thaimaassa, Englannissa, Italiassa, Suomessa, Ruotsissa, Mauritiuksella, Tunisiassa, Barcelonassa, Pariisissa ja ties missä. Paikoissa, joissa olen ollut. Paikoissa, joissa ihmiset joille olen avannut sydämeni ovat. Olen ajatellut olevani hajalla, pirstaleina, levällään ympäri maapalloa. Hieman kaikkialla, mutta koskaan täysin kokonaisena missään.

Tämä ajatus jätti minut rikkinäiseksi, palasiksi. En vuosiin ole tuntenut olevani täysin läsnä itsessäni, en ole kokenut olevani ehjä.

Eräänä aamuna oloni oli yhtäkkiä erilainen. Silmieni eteen nousi kuva siitä, kuinka moneen paikkaan olen kytköksissä – kuin minusta ja energiastani olisi muodostunut valtava valoverkko maapallon ylitse. Tämä havahdutti, ymmärsin, etten ole hajalla tai rikkinäinen. Olen jatkuvassa yhteydessä kaikkeen ympärilläni, myös itseeni ja niihin osiin minusta, jotka maailmalle olen jättänyt jälkeeni.

Ymmärsin kuinka valtava merkitys sillä on kuinka kohtaamme itsemme ja energiamme. Kuinka tärkeä on huolehtia omasta kokonaisuudestaan. Pitää kiinni omasta kokonaisuudestaan, tuntea se ja minne kaikkialle se on levittäytynyt.

Kun olen kutsunut energiaani takaisin, on oloni vahvistunut. Olen tuntenut itseni kokonaisemmaksi, vahvemmaksi, elävämmäksi. Olen paremmin oppinut ymmärtämään itseäni ja omaa kokonaisuuttani, sitä miten energiani käyttäytyy.

Ja edelleen tunne oman energiani kaiun eri puolilla maailmaa. Kuinka läsnäoloni on koskettanut, kuinka elän useassa paikassa samanaikaisesti. En silti enää tunne itseäni rikkinäiseksi, vaan vahvemmaksi. Kokonaisemmaksi. Täyteläisemmäksi.

Hiljalleen eheydyn, energiani kuroutuu yhteen. Samanaikaisesti olen yhteydessä kaikkialle, minne jalkani ovat astuneet, mitä sydämeni on koskettanut. Olen laajemmin yhteydessä maailmaan, jossa elän. Jatkuvassa vuorovaikutuksessa, yhtä suuremman valoverkoston kanssa, josta tarvittaessa voin saada voimaa ja vastavuoroisesti sitä antaa.

Emme elä yksin tai irtautuneina tässä maailmassa. Jätämme jälkiä ja meihin jätetään jälkiä. Olemme yksi suurempi kokonaisuus, jatkuvassa vuorovaikutuksessa niin oman kokonaisuutemme kuin maailmankaikkeuden kanssa. On tärkeä tiedostaa oma kokonaisuutensa, eheytyä, olla läsnä omassa energiassaan. Tuntea itsensä läpikotaisin, jotta voi tietoisesti toimia tässä maailmassa. Kuroa itsensä kokonaiseksi, jotta voi voida hyvin ja toimia puhtaasti ja täydesti omasta voimastaan.

Oletko sinä läsnä omassa kokonaisuudessasi, tunnetko minne kaikkialle sinun energiasi ulottuu?

Rakkaudella,
Ida

P.S. Olethan jo tilannut Rakkauskirjeen? Kirje sisältää tarinoita, oivalluksia ja kaikkea muuta rakkaudellista ja ihanaa. Kuukausittaisen rakkauskirjeen saat lisäämällä itsesi rakkauslistalle täällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s