Ida Hedman

Sielun Tarinoissa keskeiseksi teemaksi nousee usein oman voima, omaan voimaan astuminen, itsensä löytäminen ja omaan puhtaan itsensä täydellinen ilmaiseminen.

Tunnistan, että elämme muutosvaihetta ja, että moni tässä hetkessä käy läpi samaa prosessia, valmistautuen tulevaan. Olemme astumassa uuteen aikaan, joka vaatii sen, että mahdollisimman moni meistä olisi vahvemmin läsnä itsessämme ja omassa voimassamme.

Mutta, mitä tämä omaan voimaan astuminen käytännössä tarkoittaa? Mitä on oma voima?

Ihminen koostuu monesta osasta, olemme paitsi fyysinen keho, myös suuri energeettinen kokonaisuus. Päivittäisessä elämässämme paljon meistä jää usein ilmentämättä, emme elä täydesti omassa kokonaisuudessamme tai itsestämme käsin, vaan ilmennämme helposti ainoastaan murto-osaa itsestämme. Todellisuudessa olemme suuria kokonaisuuksia, paljon enemmän kuin mitä päälle päin voi nähdä.

Jokaisen kokonaisuus on omanlaisensa, yhdistelmä eri energioita ja lähteitä, emmekä kukaan ole toisemme kaltainen. Meillä jokaisella on oma tarinamme ja oma tarkoituksemme ihmisenä, oma polkumme jota kulkea.

Samanaikaisesti olemme sosiaalinen eläin, joka pyrkii kuulumaan joukkoon. Ehkä tämän takia näytämme maailmalle ja toisinaan myös itsellemme ainoastaan sen osan itsestämme, jonka koemme yleisesti hyväksytyksi, normaaliksi, muiden kaltaiseksi. Näin alamme hiljalleen ensin piilottamaan ja sen jälkeen unohtamaan, että olemme suunnaton suuri kokonaisuus, jossa elää maailmankaikkeuksia.

Oma kokonaisuutemme on yhteydessä paljon laajempaan kokonaisuuteen, koko maailmankaikkeuteen ja näin, vaikka olemme erilaisia, olemme loppujen lopuksi kaikki samaa.

Vaikutamme kaikki toisiimme ja näin myös koko maailmankaikkeuteen. Jokainen ajatuksemme ja tekomme muovaa jatkuvasti sitä todellisuutta ja maailmaa, jossa elämme.

Joten, ehkä omaan voimaan astumisen sijaan voisi käyttää sanoja muistaminen ja hyväksyminen. Minulle omaan voimaan astumista on ennen kaikkea sen tunnistamista, mitä todella olemme.

Kokonaisuutemme ja omien energioidemme ymmärtämistä ja hyväksymistä. Erilaisuutemme ja ainutlaatuisemme hyväksymistä ja ruokkimista. Todella itseemme sukeltamista, jotta voisimme nähdä itsemme kokonaisuutena, omat voimavaramme mahdollisimman puhtaasti ja pyyteettömästi.

Uskon, että jokaiselle tämä matka on omanlaisensa ja monelle prosessi on hyvin luonnollinen; kohtaamme elämässä jatkuvasti niitä asioita, jotka auttavat meitä laajemmin ymmärtämään omaa kokonaisuuttamme.

Tämä ei silti tee matkasta helppoa tai itsestään tapahtuvaa, jokainen joutuu tekemään aktiivisesti töitä sen eteen, että luopuisi niistä ideoista ja ajatuksista, jotka on itsestään luonut, jotta voisi nähdä todellisuuden mielikuvien sijaan.

Tämä matka itseen vaatii paljon rohkeutta, voimia ja armotonta rehellisyyttä, myös tukea ja apua, enemmän kuin osaa arvatakaan.

MATKA ITSEEN ON MATKA OMAAN VOIMAAN

Minun matkani alkoi itseeni tutustumalla, ymmärtämällä kuka oikeasti olen – tai kuvittelen tällä hetkellä olevani. Hiljalleen aloin näkemään mikä on minua ja mitkä asiat ovat niitä, jotka näytän ja esitän ulkopuoliselle maailmalle.

Tähän tarvitsin avuksi ulkopuolista maailmaa, joka aktiivisesti heijastaa minua ja olemustani. Alkuun huomasin näkeväni muiden sijaan itseni muissa.

Ajan kanssa aloin myös näkemään muut, heidän puhtaan ja syvimmän olemuksen. En aina, tämä ei ole suoraviivainen matka, enemmän sokkelo, jossa välillä putoaa taas alkuun. Nämä pudotukset ovat kuitenkin tarpeellisia, jokaisella kerralla löytää aina jotakin uutta itsestään.

Mitä enemmän työskentelen itseni kanssa, sitä enemmän tunnen kasvavani. En enää koet olevani ainoastaan ihmiskehoni, huomaan kulkevani maailmassa paljon suurempana, laajempana, kuin mitä ihmissilmä näkee.

Mieleni tuntui myös hiljalleen hellittävän ja antavan tilaa rauhalle ja hiljaisuudelle, joka on avannut minuun aivan uuden maailman. Mahdollisuuksien maailman, luottamuksen ja rakkauden maailman.

Matkani jatkuu vielä. Käyn jokainen päivä läpi jotakin uutta minussa, jokainen aamu peiliin katsoo uudet silmät. Tutustun jokainen päivä uuteen minuun, vahvempaan, herkempään ja kauniimpaan minuun kuin eilen. Matkallani en ole yksin.

Ehkä jonain päivänä aukeaa ovet täysin puhtaaseen rakkauteen ja pyyteettömään olemassaoloon. Sellaiseen olomuotoon, jossa olen puhtaasti minä ja samalla puhtaasti maailmankaikkeus.

Sinne on vielä matkaa, mutta tämä matka on seikkailu. Seikkailu, jonka aikana pääsen toteuttamaan itseäni, kohtaamaan muita, kokemaan maailmaa. Seikkailu, joka on elämäni ja josta olen mahdottoman kiitollinen jokainen päivä.

Minulle omaan voimaan astuminen on oman itsensä tunnistamista ja hyväksymistä, kokonaisuutensa näkemistä ja siinä täydesti elämistä. Toivon, että yhä useampi pääsisi tähän tilaan ja että tätä kautta voisimme yhdessä elää pyyteettömän rakkauden tilassa täällä maan päällä. Jokainen omina kauniina ja voimakkaina kokonaisuuksinamme.

Rakkaudella,
Ida