Avainsana: Hiljentyminen
-
Muistathan olla itsellesi armollinen uuden edessä
Olen miettinyt paljon elämään heittäytymistä, antautumista sille mikä on. Kuinka me nyt uuden edessä emme voi muuta kuin kulkea virran mukana. Virran, joka vie meitä vauhdilla eteenpäin, pesee kaikesta vanhasta ja tuo mukanaan niin valtavasti uutta. Tämän virran mukana huomaan välillä katselevani taaksepäin. Ihmetteleväni mitä on tapahtunut, kuinka nopeasti olen liikkunut paikasta toiseen. Kuinka nopeasti…
-
ja sisälläni asustaa ikuinen kesä
Vilkaisin viidakkoverhojeni taakse maalaamisen lomasta, sormet suttuisina yritin raottaa verhoa ja katsella lumihiutaleiden putoavan hiljalleen alas. Eilenkin illan pimetessä taivaalta putoili hentoisia timantteja, kimaltelevia ihmeitä. Muistin jälleen talven kauneuden, nautin pimeydestä sen kääriessä minut vaippaansa ja vapaana askelsin hetkellisessä ihmemaassa. Täytän elämäni väreillä, katselen kuvia turkoosin meren rannoilta ja kaipaan lämpöön. Kaipaan niin kovasti ilmastoon,…
-
Tunteiden meri
Tunnen. Tunnen koko ajan, jatkuvasti ja ainaisesti. Tunteeni ovat kuin meri, voimakkaita, äärettömiä, alati muuttuvia suuria mysteereitä. Toisinaan välkehdin auringossa, ilo ja inspiraatio virtaavat suonissani, loiskahtelen iloisesti rantakivetyksiä vasten. Toiste olen myrskyävä meri, harmaa ja raskas, hallitsematon massiivinen voima, joka hukuttaa kaiken ympärillään. Välillä pintani on täysin tyyni, mutta pinnan alla kulkee vahvoja virtauksia, jotka…
Ida Hedman 