Ida Hedman

Meissä jokaisessa asuu lukemattomia maailmoja, suuria universumeja, henkilökohtaisia todellisuuksia, jotka niin usein – liian usein – jäävät piiloon. Ajatuksia, unelmia, sanoja ja tekoja, jotka eivät näe päivänvaloa. Pieniä ja suuria onnistumisia, joita emme juhlista. Meissä jokaisessa asuu niin valtavan paljon, mitä emme koskaan jaa toiselle.

Kirjoitin aikaisemmin yksinolon tärkeydestä, siitä kuinka ollessamme yksin löydämme itsemme, oman sisäisen maailmamme. Aivan yhtä tärkeää kuin yksinolo on yhdessäolo. Maailman jakaminen toisten kanssa ja ennen kaikkea oman maailman jakaminen toisten kanssa. On mahdottoman tärkeää tuoda omaa todellisuutta esiin, antaa itsen näkyä pintaa syvemmälle. Kertoa niin haavoista kuin iloista, kokemuksista ja tunteista. Tehdä omasta itsestä ja omasta sisäisestä maailmasta todellisia, tuoda niitä esille, jakaa ja vastavuoroisesti ottaa vastaan. Kohdata eri todellisuuksia, maailmoja, kipuja ja rakkauksia.

Olemme jotenkin ajautuneet elämään hyvin yksilöllisesti ja itsenäisesti, niinkin pitkälle, että meissä monessa ammottaa suuri yksinäisyys. Tilassa, joka on ihmiselle hyvin luonnoton. Tilassa, jossa rajoitamme niin itseämme kuin muita tiettyihin raameihin. Olemme unohtaneet olla toisille läsnä, avoimesti heidät näkemässä. Olemme unohtaneet, että olemme laumaeläimiä ja kuinka loistamme rakastavassa ja avoimessa yhteisössä.

Valitaan itsemme, rakastetaan itseämme olemalla rohkeita ja valitsemalla toinen, rakastamalla toista. Jaetaan omaa sisäistä maailmaamme, ollaan itsessämme niin täydesti ja ehdoitta läsnä, että sallimme muidenkin olla itsessään läsnä. Jaetaan tuntemuksiamme ja tunteitamme, estoitta. Kuunnellaan toisen sydämestä pulppuvia viestejä.

Löydetään jälleen yhteys toisiimme, luodaan takaisin se yhteisö, jonka ympärillemme tarvitsemme. Rakastetaan itseämme, hyväksytään itsemme, jotta voisimme myös rakastaa ja hyväksyä muut. Ymmärretään, jokaisessa sielumme sopukassa, että me kaikki olemme yhtä. Olemme niin täydellisesti yhtä, että miten kohtelemme itseämme, siten myös kohtelemme muita. Kohtaa siis itsesi ja muu maailma rakkaudella.

Muistathan, että olet täydellinen omassa kokonaisuudessasi. Kiitän sinua niin valtavan paljon siitä, että voin niin avoimesti jakaa omaa maailmaani kanssasi ja, että sinä niin avosylin otat sen vastaan. Kaikista eniten kiitän sinua siitä, että jaat. Jaat ja sanoitat omaa sielunmaisemaasi, lähetät viestejä ja kerrot niin iloistasi kuin suruistasikin. Kiitos sinä kaunis valonlapsi. Kiitos, että olet.

Rakkaudella,
Ida