Elämme maailmassa yhdessä, suuressa maailmassa, joka kulkee kulkuaan samalla kun me elämme elämäämme. Elämme mystisessä maailmassa, jonka kiertokulkua on mahdoton ennustaa, ja jonne jokainen tekomme heijastuu. Elämme maailmassa ihmisinä, ihmeellisinä olentoina, jotka välillä unohtavat mitä kaikkea todella olevat. Olemme ihmisiä, palapelejä, joista muotoutuu suuri kokonaisuus. Koostumme erilaisista palasista, jotka ovat saumattomassa yhteydessä toisiinsa. Minä olen ihminen, mutta mikä minä oikein olen – mistä koostun ja mikä tekee minästäni minän?
Tunnustelen itseäni, ensimmäisenä huomaan kehoni, tämän kapselin, jossa maan päällä kuljen. Tunnen kehoni, kuinka jalkapohjani osuvat lattiaa vasten, kuinka sydämeni lyö, tunnen kuinka kehoni elää jokaisen sydämenlyönnin myötä. Elämä virtaa suonissani ja kehoni on ihmeellinen rakennelma, joka jatkuvasti työskentelee minun hyvinvointini eteen.
Olen muutakin kuin kehoni, jotakin suurempaa, jolle en oikein löydä sanoja. Minussa elää vahvasti henki, sielu, yhteys johonkin suurempaan. Tämä henki on yhtä suuri osa minua kuin kehoni, aina en silti ole tiedostanut sen läsnäoloa ja toisinaan huomaan sukeltavani siihen kokonaan. Tämä mieletön energia, joka minussa elää, on viisas sydämeni, jonka puoleen niin usein käännyn. Tämä henki on puhtainta minua ja se puhuu puhtaalla rakkauden ja valon äänellä.
Aina en tätä ääntä kuitenkaan kuule, sillä huomaan usein oleilevani mielessäni. Mieleni on jokin eläimellinen voima, se on ihmisyyttä puhtaimmassa muodossaan. Mieleni on kehitellyt aivan oman maailman itselleen, maailman ja minuuden, jossa se hallitsee niin vahvasti, että usein en tunne kehoani tai kuule sydämeni ääntä. Mieleni on luonut minulle paljon rajoitteita, pelkoja ja sääntöjä elämään. Olen oppinut seuraamaan sen ääntä ja sulkemaan kaiken muun pois. Mieleni on silti hyvin tärkeä, se pitää minusta huolta; se muistaa ruokkia minua, kun kehoni sitä tarvitsee, se tunnistaa vaaratilanteita ja viestittää minulle helppoja, turvallisia ja omaan mukavuusalueeseeni kuuluvia toimintatapoja eri tilanteissa. Välillä mieleni tuskastuttaa minua, mutta olen myös oppinut, että se joustaa ja sopeutuu uuteen hyvin nopeasti. Voin harjoittaa mieltäni toimimaan eri tavoin.
Minussa elää myös hyvin vahvasti tunteita. Nämä ovat voimakkaita reaktioita, jotka nostavat päätänsä melkein jokaisessa tilanteessa. Helposti tunteeni hallitsevat elämääni, heittäydyn kokonaan niiden vietäväksi. Samalla olen myös oppinut tunnistamaan mistä ne kumpuavat ja välillä ymmärrän, etteivät ne aina heijasta todellisuutta.
Koostun monesta eri osasta, suurimpina osina varmasti kehoni, sydämeni, mieleni ja tunteeni. Aina en muista tätä ja tasapaino minussa järkkyy; en elä tasapainoisena ihmisenä vaan annan jollekin palalle suuremman tilan – näyttämön, jossa se saa viedä elämääni. Usein tämä suurin palanen on mieli, ja muiden osien kuunteleminen on vaatinut paljon harjoitusta.
Olen ihminen, olen kokonaisuus ja voidakseni elää kokonaisvaltaista elämää on minun oltava tasapainossa. Voidakseni hyvin on minun kuunneltava jokaista osaa itsessäni yhtä paljon ja löydettävä kultainen tie, jota voin kulkea tasapainoisena olentona; kokonaisempana ihmisenä, joka todella on ja elää itseään, suurena kokonaisuutena, suuressa kokonaisuudessa.
Rakkaudella,
Ida
Ida Hedman 
Jätä kommentti