Maalaan päivästäni upeimman taideteoksen

Tänään on uusi päivä, jokainen hetki, jonka koen, on täysin uusi ja erilainen kuin koskaan aikaisemmin. Tämä päivä on täynnä lukemattomia mahdollisuuksia; mitä tahansa voi tapahtua, jokaisessa hetkessä kaikki on mahdollista. Voin elää tämän päivän juuri niin kuin itse haluan, voin maalata päivästäni upeimman taideteoksen.

Sisälläni kuplii ilo ja innostus, räjähtävä voima, joka loistaa auringon lailla ja levittää kultaisia hippusia kaikkialle ympärilleni. Tämä päivä on täynnä voimaa ja energiaa, olen herännyt taas uuteen hetkeen – hetkeen, joka on elämää täynnä. Tunnen jalkapohjani lattiaa vasten ja maistelen aamukahviani, tunnustelen sen aromeja ja miltä se tuntuu kehossani. Pysähdyn tunnustelemaan jokaista hetkeä, ja annan kaiken tulla niin kuin tulee. Ei ole pakkoja, mikään ei ole kiveen kirjoitettu ja minulla on vapaus kokea jokainen hetki juuri sellaisenaan, juuri niillä tunteilla ja voimavaroilla, jotka minulla kullakin hetkellä on.

Kaiken tämän räjähdysmäisen onnen keskellä pyörii pieni tumma pilvi. Pyrin olemaan läsnä ja tässä hetkessä, mutta tiedostan koko ajan, mitä kaikkea minun on tehtävä tänään, mitä minulta odotetaan ja ennen kaikkea, mitä minä odotan itseltäni. Tunnen kuinka onni ja vapaus alkaa lipumaan käsistäni aloittaessani ensimmäisellä tehtävälläni. Ajattelen, että keskityn kutsumukseeni sitten kun olen saanut kaiken muun valmiiksi. Kuulen mielen kuiskaavan luovuttaneena; olet liian väsynyt tekemään mitään luovaa kaiken muun jälkeen. Hiljennän mieleni ja istun koneen ääreen; yksi asia kerrallaan, omilla ehdoillani. Olenhan valinnut nämäkin velvollisuudet elämääni.

Tunnen, kuinka jokin pieni osa itsestäni suree tätä valtavasti. Unelmissani kuljen kirjoittamaan värikkäässä kaftaanissa terassilleni, josta on merinäköala. Rapsutan koiraani ja nautin aamuauringosta ihollani. Tässä unelmaelämässä minulla ei ole velvollisuuksia, vaan teen niitä asioita, jotka ravitsevat sieluani ja voimaannuttavat minua. Elän jokaista hetkeä täydesti, eikä mieleni paina unelmiani pois.

Nyt katson ulkona pilkottavaa aurinkoa ja iloitsen siitä, että olen päättänyt pyhittää aamustani kaksi tuntia itselleni. Olen vapaa tekemään, juuri sitä mikä tuntuu oikealta – kaikki muu saa odottaa. Olen luonut itselleni hetken, jolloin voin täydesti elää unelmiani, kuunnella itseäni ja toimia omaa hyvinvointiani edesauttaen. Ahkerasti mieleni muistuttaa päivän aikataulusta, ja yhtä ahkerasti pyrin sulkemaan sen pois. Nyt olen tässä, minulla on kaikki aika, jonka tarvitsen, eikä minun tarvitse tehdä mitään muuta kuin mitä nyt teen, eikä minun tarvitse olla mitään muuta kuin mitä nyt olen.

Lopulta velvollisuuksien aika koittaa, ja pyrin tekemään kaiken päivän aikana itseäni kuunnellen ja kunnioittaen. Lapsi sisälläni katoaa aina näissä hetkissä, suree sitä ristiriitaa, jota elän. Toisinaan sisäinen maailmani ja ulkoinen maailma ovat niin suuressa ristiriidassa keskenään, että voin pahoin. Usein vaivun mekaaniseen tekemiseen, jottei minun tarvitsisi tuntea sitä raastavaa surua, jonka koen tästä ristiriidasta.

Tämä suru on kuitenkin tärkeä. Se kertoo, että jokin on vialla, että jokin ei toimi. Jotta, voisin löytää tasapainon, on minun kuunneltava tätä surua, ymmärrettävä mistä se todella kumpuaa. Minun on luotettava maailmankaikkeuteen ja luovuttava niistä asioista, jotka eivät tunnu oikeilta. Minun on opittava luopumaan, päästämään irti, jotta voisin vapauttaa itseni niistä kahleista, jotka olen itselleni luonut. Kahleet, joihin olen sitonut itseni huomaamatta, koska olen ajatellut sen olevan oikein; näin kaikki muutkin tekevät, tällaista elämän kuuluu olla.

Ei elämän kuulu olla täynnä surua. Ei tarvitse kokea pahaa oloa valinnoistaan tai siitä, ettei voi toteuttaa itseään. On vain uskallettava päästää irti, päästää irti kaikesta siitä, mikä estää sinua olemasta oma täydellinen itsesi ja elämästä juuri sitä elämää, jossa sinä kukoistat.

On uskallettava luopua, ja uskallus kumpuaa luottamuksesta. Luottamuksesta itseen, maailmaan ja siihen, että kuuntelemalla omaa todellista itseäsi ja päästämällä oman sydämesi äänen kuuluviin, et voi tehdä mitään väärin. Uskalletaan siis nähdä todelliset itsemme ja kuunnella sydämiämme, näin voimme luoda maailman, jossa eletään unelmia, jossa eletään rakkaudessa.

Rakkaudella,
Ida

2 comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s