Ida Hedman

Olen miettinyt paljon elämään heittäytymistä, antautumista sille mikä on. Kuinka me nyt uuden edessä emme voi muuta kuin kulkea virran mukana. Virran, joka vie meitä vauhdilla eteenpäin, pesee kaikesta vanhasta ja tuo mukanaan niin valtavasti uutta.

Tämän virran mukana huomaan välillä katselevani taaksepäin. Ihmetteleväni mitä on tapahtunut, kuinka nopeasti olen liikkunut paikasta toiseen. Kuinka nopeasti asiat ovat muuttuneet, minä olen muuttunut. Sydän halkeaa innostuksesta, sormet syyhyävät inspiraatiosta ja vatsanpohja muljahtelee jännityksestä. Kaiken tämän keskellä, uuden, muutoksen, antautumisen ja heittäytymisen keskellä olen kääntynyt hiljentymisen puoleen. Itseeni. Pyrkinyt pysymään itsessäni ja toimimaan itsestäni käsin, vaikka maailma ympärilläni jatkuvasti muuttuu.

Pyrkinyt antautumaan itselleni ja kaikelle sille mitä olen ja sitä kautta antautumaan maailmalle. Toimimaan sydämestäni käsin, puhtaasti ja kevyesti jokainen hetki.

Jos sinäkin elät uudessa, muistathan hiljentyä itsesi ääreen. Ottaa itsellesi aikaa olla läsnä itsessäsi, kuunnella itseäsi ja oman sydämesi ääntä. Muistathan antaa itsellesi tilaa ja aikaa tottua kaikkeen uuteen. Elämme suurta muutosta, maailmamme virtaa kollektiivisesti eteenpäin. On tärkeää, että me pysähdymme itseemme, jotta emme hukkuisi kaikkeen siihen uuteen, jonka maailma tuo mukanaan. Jottemme antaisi virran viedä meitä mukanaan, painaa meitä alas.

Samanaikaisesti tämä muutos uuteen aikaan vaatii heittäytymistä, antautumista. Kaiken vanhan ja ei toimivan hylkäämistä. Täydesti ja kokonaisesti rakkauteen astumista. Irti päästämistä kaikista niistä taakoista, joita olemme sukupolvien ajan kantaneet mukanamme ja täydesti astumista uuteen, rakkauteen, joka ei tunne rajoitteita. Joka vaatii meiltä kaiken minkä tunnemme ja antaa jotakin, jota emme vielä edes osaa hahmottaa.

Muistathan sinä rakas rakkaudenlähettiläs olla armollinen itsellesi tämän uuden kynnyksellä. Muistathan olla rohkea, rohkeasti luopua kaikesta siitä, mikä ei sinua palvele ja vielä rohkeammin astua siihen uuteen, joka sinua odottaa. Ja ennen kaikkea, muistathan antautua, lempeästi ja rakkaudella sille virralle, joka sinua vie. Ja ole läsnä tällä matkalla, läsnä kokemassa ja tuntemassa. Koko maailma on avoin sinulle, kunhan sinä vain avaat aistisi sille.

Avaathan aistisi? Vapaasti ja estoitta. Työskentelethän itsesi kanssa, annathan kaikkesi, jotta me kaikki voisimme astua uuteen rakkauden aikakauteen. Päästäthän irti, vaikka se sattuu. Avauduthan, vaikka tuntuu, että repeydyt. Sillä meidän kaikkien tarvitsee repeytyä irti vanhasta, jotta valo voisi loistaa kirkkaasti.

Kiitos, että kuljet tätä matkaa kanssani ja muistathan jokainen hetki ettet ole yksin matkallasi. Meitä on tuhansia, jotka kokevat samaa, joten sanoita ja jaa kokemuksesi. Yhdessä pystymme enempään. Yhdessä voimme avautua rakkaudelle.

Rakkaudella,

Ida