Avainsana: Läsnäolo
-
Haaste: aikapäiväkirja
Olemuksen uuden vuoden päivän meditaatio-kanavointi muistutti minua siitä, kuinka tärkeä on tietoisesti käyttää aikaansa. Viime viikkoina olen siis pysähtynyt kysymään itseltäni mihin aikani käytän ja kuinka tietoinen olen siitä, mihin päiväni kuluvat. Aamuni alkavat usein kahvilla, kynällä ja paperilla. Istun ja kirjoitan aamun päällimmäisiä tuntemuksia noin 20 minuuttia. Kirjoittamisesta siirryn herättelemään kehoani, venyttelen noin puoli…
-
Matka takaisin itseeni
Nyt jo kuukauden ajan olen iltaisin ennen nukkumaanmenoa kutsunut takaisin taakse jäänyttä energiaani, olen pyytänyt, että paranen ja eheydyn yön aikana. Hiljalleen oloni on muuttunut vahvemmaksi, kokonaisemmaksi. Läsnä olevaksi, kuin olisin palannut kotiin. Palannut itseeni. Kauan ajattelin, että osa minua oli jäänyt jokaiseen paikaan, jossa olen asunut. Ajattelin, että palasia minusta elää Malesiassa, Thaimaassa, Englannissa,…
-
Kiitos 2018!
En vuosi sitten osannut kuvitellakaan, että istuisin tässä, näillä kokemuksilla, tunteilla, tässä huoneessa. En vuosi sitten tiennyt minne muuttoni minut veisi, en osannut kuvitellakaan, että tapaisin niin upeita henkilöitä, jotka vievät sydämeni mennessään. Tai, että jälleen joutuisin harjoittelemaan luopumista. Hyväksymistä. Tämä vuosi on ollut kasvun ja kehittymisen vuosi. Muutoksen, eteenpäin astumisen vuosi. Olen löytänyt itseni,…
-
Rakkauden monet kasvot
Olen tänä vuonna miettinyt paljon rakkautta. Tunnustellut rakkautta, pohtinut mitä rakkaus on, avautunut rakkaudelle ja elänyt rakkaudessa. Ihmetellyt tuota suunnatonta, eheyttävää voimaa, alkulähdettä, joka virtaa meissä jokaisessa. Antautunut rakkaudelle ja luottanut siihen, että rakkaus kannattelee. Kesällä meidän perheeseemme ilmestyi uusi perheenjäsen, Zhen, mahdottoman pieni koiranpentu, joka on avannut monia sydämiä pelkällä olemuksellaan. Zhenin saapuminen toi…
-
ja sisälläni asustaa ikuinen kesä
Vilkaisin viidakkoverhojeni taakse maalaamisen lomasta, sormet suttuisina yritin raottaa verhoa ja katsella lumihiutaleiden putoavan hiljalleen alas. Eilenkin illan pimetessä taivaalta putoili hentoisia timantteja, kimaltelevia ihmeitä. Muistin jälleen talven kauneuden, nautin pimeydestä sen kääriessä minut vaippaansa ja vapaana askelsin hetkellisessä ihmemaassa. Täytän elämäni väreillä, katselen kuvia turkoosin meren rannoilta ja kaipaan lämpöön. Kaipaan niin kovasti ilmastoon,…
-
Valitsen unelmani
Joka päivä ymmärrän yhä enemmän, että matka kohti unelmaelämää on matka itseeni ja, että unelmaelämäni on tässä ja nyt. Jonnekin kauas katosi ajatus siitä, että sitten joskus, jonakin päivänä, kun on aikaa, kun ehtii, kun jaksaa. Kaikkia unelmia ei toki voi toteuttaa tässä ja nyt, mutta toteutan niitä, omia toiveitani, haaveitani ja unelmiani, niin paljon…
-
Elä rakkaudessa
Nousen ylös, laskeudun alas. Olen täydesti läsnä itsessäni, olen täydesti läsnä tässä hetkessä. Tunnen energian virtaavan itsessäni, kehossani, ympärilläni. Näen kuinka se muotoutuu edessäni, haihtuu takanani, kuinka valtava se on kunakin hetkenä. Jokaisen tekoni teen täydesti, antautuen virralle, elämälle, kullekin hengenvedolle. Ja tässä virrassa lepää rauha, asustaa elinvoima. Tästä virrasta tulemme ja tässä virrassa on…
-
Sallitko sinä itsellesi vapauden olla sinä?
Omaan itseeni tutustuminen ja oman itseni läpikäyminen on tuonut paljon elämääni. Mitä enemmän ja paremmin tunnen itseni, sitä vapaammin pystyn elämään. Tämä vapaus tuntuu. Todella tuntuu sisälläni, kuin jokin valtava kapasiteetti olisi auennut minussa, kuin minuun olisi syntynyt kokonaan uusi maailma. Tästä uudesta, avoimesta ja vapaasta minusta käsin on huikea elää. Itseeni tutustuminen on tuonut…
-
Oman elämäni kuningatar
Toisinaan on astuttava taaksepäin, jotta voi nähdä kokonaisuuden irrallisten yksityiskohtien sijaan. Toisinaan on irrotettava itsensä omasta elämästään, jotta voisi selkeästi nähdä miltä oma elämä näyttää. Toisinaan on pysähdyttävä elämän äärelle, todella tiedostettava, että tämä on minun elämäni ja jokainen hetki olen elossa. Kuin pitäisin suurta saippuakuplaa edessäni ja sen sisällä näkisin itseni, elämäni. Seuraan omaa…
-
On lahja näyttäytyä omana itsenään
On lahja sekä itselle että muille näyttäytyä omana puhtaana itsenään.
-
Kehoni on kotini
Kehoni on kotini, oma alukseni, jossa matkaan tässä maailmassa. Kehoni elää aina tässä hetkessä, se on juurtunut tähän hetkeen; se ei liitele tulevassa tai vaivu menneisyyteen. Kehoni on elävä olento, joka on läsnä jokainen hetki, niinäkin hetkinä joina minä en ole läsnä kehossani. Toisinaan leijailen niin korkeuksissa, että unohdan olevani kokonaisuus, unohdan, että olen eläin,…
-
Näen sinut sieluni silmin
Harjoittelin tänään, harjoittelin muiden todellista näkemistä. Helposti kuljen läpi päivän miettien itseäni; miltä näytän, miten puhun, mitä teen, mitäköhän muut ajattelevat minusta. Tänään keskityin muihin, tarkkailin heitä sellaisinaan kuin he edessäni olivat ilman, että näkisin heidän sijaan heijastuksia itsestäni. Tänään näin kauneutta, ristiriitaa, huolehtimista, surua, rakkautta, eksyneitä ja itseltään piilossa olevia ihmisiä. Kuljin aamuruuhkassa satojen…
-
Maalaan päivästäni upeimman taideteoksen
Tänään on uusi päivä, jokainen hetki, jonka koen, on täysin uusi ja erilainen kuin koskaan aikaisemmin. Tämä päivä on täynnä lukemattomia mahdollisuuksia; mitä tahansa voi tapahtua, jokaisessa hetkessä kaikki on mahdollista. Voin elää tämän päivän juuri niin kuin itse haluan, voin maalata päivästäni upeimman taideteoksen. Sisälläni kuplii ilo ja innostus, räjähtävä voima, joka loistaa auringon…
-
Sinussa elää koko maailmankaikkeus
Elämä kihelmöi kehossani. Tunnen kuinka se virtaa valon lailla suonissani, herättäen kehoni tähän hetkeen, herättäen minut tähän elämään. Huomaan kaiken ympärilläni, maan jalkojeni alla, ilman kirpeyden, tilan, jossa olen ja äänet, jotka sarastava aurinko tuo tullessaan. Auringon lailla minä nousen pimeästä valaisemaan kirkkaan taivaan. Olen koko ikäni etsinyt vapautta, kokenut olevani ja eläväni väärässä paikassa.…
-
Aloita aamusi lempeästi: hengitys kuljettaa sinut kiireestä rauhaan
Herään ja tunnen kiireen juoksevan selkärankaani pitkin, lihasteni jännittyvän ja mieleni jo suunnittelevan päivän jokaista hetkeä. Vatsaani kipristää miettiessäni mitä kaikkea tänään on tehtävä. Olisi helppoa pudota mielen syövereihin, olisi helppo elää kiireessä ja stressissä. Meidän ei kuitenkaan tarvitse, voimme valita toisen polun, voimme jokainen aamu valita astua päivään rauhasta käsin. Miten? Istu alas ja…
Ida Hedman 